Joskus on vaan päiviä milloin kaikki menee pieleen.

Aamulla nukkuu pommiin,
myöhästyy koulusta,
matikan koe menee huonosti,
koulussa on pahaa ruokaa,
myöhästyy bussista,
riitaantuu  vanhempien kanssa...

Pikkuasioita, silti musta tuntuu kun hajoaisin. En oo itkeny edes moneen viikkoon, tänään annoin vaan kaiken tulla ulos, itkin enkä edes yrittänyt hillitä itseäni. Havahduin siihen että tyynyliina oli ihan ripsivärissä. Ihan niin kuin silloin kerran kun itkin sun sängylläs sulta salaa ja sä huomasit mustat jäljet sun lakanassas. 
Mietin miljoonatta kertaa mikä mussa on vikana, miksen voi vaan unohtaa.
Haluisin vaan että olisit vielä mun vieressä sanomassa että älä itke kulta, kaikki on hyvin.