Olen monta kertaa miettinyt, että mikäköhän olisi elämäni noloin tilanne. Niitä vain tuntuu riittävän.  Jostain syystä paikassa kuin paikassa onnistun mokailemaan jotenkin, joten ajattelin tänään kirjoittaa niistä muutaman. Voitte itse äänestää mikä teidän mielestänne on paras (tai noloin). Noniin, tässä tulee.

 

1. Olin pienenä äitini ja siskoni kanssa kylämme pienessä kaupassa. Aloin valittamaan äidille, että minun on hirveä pissahätä. Äiti yritti hyssytellä että kohta mennään kotiin, mutta minä en sitten lopettanut inisemistäni. Loppujen lopuksi äitini sanoi että käy tuolla pihalla jossain pusikossa. Menin sitten ovesta pihalle, ja päätin käydä pissalla ulkorappusten vieressä (en sitten mitään parempaa paikkaa keksinyt :D ). Kun olin saanut hommat hoidettua, siskoni ja äitini tulivat kaupasta ja lähdimme ajamaan kotiin päin. Minulla oli hellemekko päällä ja yhtäkkiä tajusin että jotain puuttui. "Äiti, mulla ei oo pikkuhousuja". Äiti painoi jarrut pohjaan ja kääntyi takaisin. Siskoni meinasi kuolla nauruun. Kun menimme takaisin kaupalle, siellä kauppias oli juuri tupakalla ja nosti maasta minun alushousujani, ja kun huomasi meidät, hän totesi että teiltä taisi unohtua jotain.

 

2. Olimme Saksassa luokkaretkellä ysiluokan loppupuolella. Ensinnäkin aamu alkoi siten, että kun kävin tupakalla parvekkeella, kaverini lähtivät sillä aikaa aamupalalle ja epähuomiossaan lukitsivat parvekkeen oven, ja minä jäin parvekkeelle puoleksitoista tunniksi yöpaitasillani ilman puhelinta. Olin neljännessä kerroksessa, ympärilläni pelkkiä saksalaisia. Loppujen lopuksi näin yhden rinnakkaisluokkalaiseni tytön kävelemässä kadulla ja huusin häneltä kurkkusuorana apua. Tilannetta ei parantanut yhtään se että viereisen parvekkeen itävaltalaispojat alkoivat ihmetellä että miksi näytin niin surulliselta, ja lopulta he päättelivät että minulla on nälkä ja alkoivat heitellä parvekkeelleni leipiä.

Päivä ei suinkaan päättynyt siihen, vaan sen jälkeen lähdimme retkelle jonnekkin linnaan. Äitini oli valvojana luokkaretkellämme ja kun istuin hänen kanssaan välipysäkillä jollain huoltoasemalla, hän alkoi ihastella maisemia ja pyysi minua menemään ottamaan pihalta valokuvia isällemme. Huoltoaseman seinät olivat lasisia. Nappasin kameran pöydältä, ja lähdin siltä istumalta juoksemaan pihalle. Epähuomiossani luulin juoksevani suoraan avoinaisista liukuovista pihalle, mutta kuinkas kävikään. Juoksin suoraan päin umpilasia. Koko huoltoasema tuli katsomaan mitä oikein tapahtui kun kuuluin kauhea meteli, ja minä senkun pitelin kasvojani ja tunsin kuinka huuleni alkoi turpoamaan. Kaiken lisäksi lasiin oli jäänyt hieno meikkivoide kerros kasvoistani.

3. Olin viettämässä silloisen poikaystäväni luona juhannusta. Paikalla olivat myös poikakaverini siskot, ja heidän poikaystävänsä. Molempien siskojen poikakaverien nimi sattui olemaan Marko. Näin heistä toisen silloin ensimmäistä kertaa. Poikakaverini komensi minut mukaansa esittelemään itseäni, ja kävelin hänen perässään pihalle. Toinen Markoista istui puutarhakeinussa ja kun hän huomasi minut hän nousi keinusta ja tuli käsi ojossa minua kohti, esitellen itsensä "Markoksi". Olin itse aivan ajatuksissani (vaihteeksi :D) ja kätellessäni häntä mumisin myös "Marko". Pojan hämmästyneestä katseesta tajusin sanoneeni jotain outoa, ja korjasin äkkiä että "Eikun siis Kata mä olen, mut sä olet Marko." Poikakaverini ja hänen siskonsa meinasivat tukehtua nauruun, ja sain kuulla usein heidän vanhemmiltaansakin kuinka mukavaa on että kaikilla lapsilla on samanniminen seurustelukumppani, niin ei vahingossakaan voi mennä sekaisin nimissä.

 

Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta lopetan tällä erää ja lähden juhlimaan siskoni syntymäpäiviä! :) Heihei.