Välillä sitä vaan miettii et mikä tällä kaikella on tarkotus. Vai onko tällä mitään tarkotusta? Yhtäkkiä tuntuu vaan että joku vetäis maton alta ja kaikki alkaa vituttaa. Tai ei ees vituta, pelkästään masentaa. Eka on hauskaa ja sit TÖMPS. Joku vetää sut takasin maan pinnalle. Välillä miettii et kumpa vaan vois nukahtaa ja nukkua pari viikkoa putkeen, tän koko ahdistuksen pois. Se paha olo tuntuu kasautuvan sisälle, vaikka ei oo mitään erikoista syytä siihen miks on paha olla. Mua pelottaa mitä mulle on tapahtumassa. Mä haluisin vaan olla taas se kaveriporukan väriläikkä ja ilopilleri. En mä haluis olla tällänen mikä musta vähitellen on tulossa. Mua pelottaa ihan hirveesti.